Suomen kaivoshölmöläisyys saa huomiota Saksassa

Leif Rosas/Redstar/DER SPIEGEL

Suomea uhkaava kaivoskatastrofi on alkanut herättää huolta myös ulkomailla. Saksalainen Der Spiegel-lehti on julkaissut katsauksen kaivosyhtiöiden hyökkäyksestä Suomen Lappiin : Klondike in Lapland - Mining Companies Swarm to Finland's Far North. Artikkeli ei ole todellakaan kirjoitettu mairittelevaan sävyyn, ja siinä nostetaan esille juuri ne keskeisimmät huolenaiheet, joista suomalaiset luonnonsuojeluihmiset ovat yrittäneet ääntään korottaa:

• Kaivoksia perusteilla suojelualueiden läheisyyteen tai jopa suojelualueille,
• vesistöjen ja pohjavesien saastuminen kaivosten jätevesistä
• maisemaan jäävät arvet,
• kaivokset eivät luo työpaikkoja yhtä paljon kuin matkailuala, jota kaivokset uhkaavat,
• kuntien riski-investoinnit suhdanneherkän kaivosbisneksen houkuttelemiseksi,
• mineraalien luovuttaminen kaivosyhtiöille ilman kunnon korvausta sekä
• ympäristöhallinnon ja poliitikkojen kertakaikkinen kyvyttömyys asian kokonaisvaltaiseen ja pitkän aikavälin vaikutusten tarkasteluun.

Voinemme tunnustaa, että tällä hetkellä olemme häviämässä tätä taistelua, kuten artikkelissakin todetaan. Poliitikot eivät kuuntele, paikallispoliitikot ovat vauhtisokeita, ympäristöhallinto munaton ja me liian hiljaisia tai vaiennettuja. Väittäisin myös, että olemme liian hajanaisesti organisoituneita. Ehkäpä olisi paikallaan eri suojelujärjestöjen ja paikallistahojen yhteenliittymä yhdeksi liikkeeksi Pro Hanhikiven tavoin. Tällöin erilaisia mielenilmauksia ja puhdasta aktivismiakin voitaisiin koordinoida suuremmalle ihmisjoukolle ja laajempaan tietoisuuteen.

Lopuksi haluan esittää ison hatunnoston ja syvän kumarruksen artikkelissa haastatellulle Riikka Karppiselle, joka on ottanut asiakseen erityisesti Viiankiaavan puolustamisen, mutta myös laajemman vaikuttamisen kaivoskeskusteluun. Ihailtavaa ja inspiroivaa kansalaisrohkeutta, josta jokainen meistä voi ottaa mallia! Ja ehkäpä suomalaiset alkaisivat kiinnostua asiasta enemmän nyt, kun täytyy miettiä, että mitähän meistä muualla ajatellaan.

Konttisuo ja Vapon "erehdys"

Keskisuomalainen kirjoitti reilu viikko sitten eräiden keskisuomalaisten kalastuskuntien tekemästä kantelusta, jolla kalastuskunnat olivat kannelleet kahdesta Keski-Suomen ely-keskuksen virkamiehestä. Virkamiehet eivät olleet vaatineet Vapo Oy:tä toteuttamaan tarvittavia korjaustoimenpiteitä ennen kuin yhtiö oli ehtinyt aloittaa turpeenoton valmistelut Pylkönmäen Konttisuolla.

Vaasan hallinto-oikeus oli aiemmin kumonnut ympäristölupaa koskeneen päätöksen ja palauttanut sen käsiteltäväksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Vapo ei ollut toimittanut ely-keskukselle päivitettyä tuotanto- ja vesiensuojelukarttaa eikä se ollut toteuttanut tavittavia vesienkäsittelyrakenteita ennen töiden aloittamista. Kantelun kohteena olevat virkamiehet eivät kantelijoiden mukaan siis vaatineet Vapolta korjaustoimia, vaan antoivat toiminnan jatkua, vaikka lainmukaista ympäristölupaa ei ollut voimassa.

Vapo kertoo, että töiden aloittaminen oli johtunut "erehdyksestä". Omien sanojensa mukaan yhtiö kaatoi siis erehdyksessä 20 hehtaaria metsää ja rakensi 580 metriä tierunkoa, jonka molemmille laidoille kaivettiin myös ojat. Ojia pitkin suon humuspitoista vettä on päässyt valumaan käsittelemättömänä alapuolella olevaan vesistöön.

Kovasti luulen, että tälläkään kertaa möhläyksestä ei lopulta kukaan ota vastuuta, eikä kenellekään anneta sanktioita. Ei virkamiehille, eikä yhtiöllekään. Piiri pieni pyörii ja tulokset konkretisoituvat sitten tällaisina uutisina. Kun muistamme vielä ely-keskusten sähläykset kaivosasioissa, voidaan todeta, että aluehallintouudistuksen jälkeinen huoli ympäristöhallinnon riippumattomuudesta ei ole ollut aiheetonta. Uudistuksessahan entiset alueelliset ympäristökeskukset siirrettiin osaksi näitä uusia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia.

Keurusseudun Luonnonystävät ry ja Saarijärvenseudun luonnonystävät ry kertovat Konttisuosta muuten seuraavaa: 

Konttisuo on keskeisiltä osiltaan luonnontilainen ja suotyypiltään varsin poikkeava. Alueen vanhat laitaojat ovat osin jo käytännössä umpeutuneet. Suo ei ole vanhojen ojien vaikutuksesta menettänyt luontoarvojaan, vaan on nopeasti palautumassa täysin luonnontilaan. Valtakunnallisten alueidenkäyttöohjeiden mukaan turvetuotantoa ei tule ohjata luonnontilaisille soille. Konttisuo täyttää luonnontilaisuuden kriteerit, joten sitä ei tule turpeenkaivuulla tuhota.

T: Liro