 |
| © Nordic Mines |
 |
| Suomen Luonto 4/2012 |
Palataanpa kaivoskeskusteluun, kuten lupasin jokunen päivä sitten. Suomen Luonto -lehden numerossa 4/2012 oli nimittäin varsin hälyttäviä paljastuksia ympäristöviranomaisten kytköksistä kaivosyhtiöihin. Ehkäpä räikein esimerkkitapaus liittyy Nordic Minesin Raahen Laivakankaan kultakaivokseen. Aikoinaan aluehallintovirastossa kyseisen kaivoksen ympäristöluvan esitellyt virkamies nimittäin siirtyi sattumoisin tämän nimenomaisen kaivosyhtiön ympäristöpäälliköksi.
Kyseinen virkamies oli muistuttanut Suomen Luonto -lehdelle, ettei hän ollut siirtynyt Nordic Minesin palvelukseen "heti", vaan yli vuosi luvan myöntämisen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Hän oli nimittäin ollut mukana myöntämässä kaivokselle vielä kahta jatkolupaa vain kahta kuukautta aiemmin ennen kuin hän oli siirtynyt yhtiön palvelukseen. Ja mitä tapahtuikaan puoli vuotta tämän jälkeen? Entinen virkamies, nyt kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö, sai kaivosyhtiöltä 30 hopearahaa. Ensimmäiset optionsa.
Tämä ei ole yksittäistapaus, vaan samanlaisia loikkauksia on useita. Myös surullisenkuuluisassa Talvivaarassa, jonka ensimmäinen ympäristöpäällikkö kaapattiin Kainuun ympäristökeskuksesta. Eikä tässä vielä kaikki. Oman mausteensa tähän sulfaatinkatkuiseen keitokseen heittävät konsulttiyhtiöt, jotka tekevät kaivoksille ympäristövaikutusten arviointeja (tuttavallisemmin YVA). Onpa sattunut mm. niin, että Talvivaaran YVA:n tehneen konsulttiyhtiön silloinen toimitusjohtaja on myös yksi Talvivaaran omistajista ja hän on jopa yhtiön hallituksen jäsen. Ovatkohan lupamenettelyn pohjana olevat arvioinnit siis aina aivan puolueettomia? Jälki on ollut näissä kaivoksissa sen mukaista, että vastaan tähän kysymykseen tiukasti ei. Eivät ole.
Korruptoituneille virkamiehille sateista kesää toivoen,
Liro
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti